Alapohjien / ryömintätilojen kunnostus

Alapohjien / ryömintätilojen kunnostus

Ryömintätilojen kunnostusten määrä on noussut viime vuosina räjähdysmäisesti. Tietoisuus asiasta on noussut ja alapohjien ongelmiin on alettu kiinnittämään enemmän huomiota. Saneerattavien alapohjien yleisimpinä ongelmina ovat eriasteiset homevauriot. Home- / mikrobivaurioiden syynä on yleensä liiallinen kosteus sekä puutteellinen tuuletus alapohjassa.

Hurrikaanit on erikoistuneet ryömintätilojen kunnostuksiin ja Hurrikaaneilla on pitkät perinteet alapohjien korjauksista. Ensimmäiset alapohjien saneeraustyöt Hurrikaanit toteutti 80-luvun puolivälissä, kun yritys hankki ensimmäisen suurtehoimurinsa.

Alla on lisää tietoa tyypillisistä ryömintätilojen kunnostuksiin liittyvistä töistä.

Hurrikaaneilta saat kaikki alapohjien kunnostustyöt, halutessasi avaimet käteen-periaatteella.
Ota yhteyttä ja kysy lisää.

 

Kuva 1: Kosteusongelma alapohjassa
Kuva 1: Kosteusongelma alapohjassa

Kuva 2: Kosteusongelma alapohjassa
Kuva 2: Kosteusongelma alapohjassa

 

ALAPOHJAN KORJAUSHANKKEEN KÄYNNISTÄMINEN
Alapohjan korjaushanketta käynnistettäessä on suositeltavaa tilata yksityiskohtainen korjaustyösuunnitelma, etenkin kohteissa, joissa on puurakenteinen / mikrobivaurioitunut välipohjarakenne. Jokainen ryömintätila on erilainen ja vaatii siksi tapauskohtaisen suunnitelman.

Pyydä Hurrikaanien asiantuntija maksuttomalle tutustumiskäynnille kohteeseesi, niin hän opastaa sinua eteenpäin projektissasi sekä laatii kustannusarvion / tarjouksen suoritettavista töistä.


SALAOJIEN KUNNON TUTKIMINEN
Puutteellisesti toimiva salaojajärjestelmä –tai sen puuttuminen kokonaan aiheuttaa kosteusrasitusta ryömintätilaan. Salaojien toiminnallinen ja rakenteellinen kunto tutkitaan putkiston sisäpuolisella videokuvauksella. Kuvauksen lopputuloksena asiakas saa videotallenteet sähköisesti sekä kuvausraportin josta selviää putkiston kunto, kuntoluokat ja mahdolliset viat ja niiden sijainti.

Mikäli salaojakaivot ovat piilossa maan alla, saadaan ne paikallistettua kameralaitteiston avulla. Paikannuksen jälkeen kaivot kaivetaan esille. Jos kaivot ovat syvällä maan alla ja sijaitsevat vaikeakulkuisissa paikoissa, saadaan kaivot kaivettua helposti esiin suurtehoimurilla. Mikäli salaojien uusimiselle ei ole tarvetta, kaivot korotetaan maan pinnan tasolle jotta niiden huolto ja tutkiminen olisi tulevaisuudessa helpompaa.

 

Kuva 3: Salaojakaivo
Kuva 3: Salaojakaivo


SALAOJIEN KUNNOSTUS / UUSIMINEN
Mikäli salaojajärjestelmä osoittautuu niin huonokuntoiseksi, että sen korjaaminen ei ole järkevää, rakennetaan uusi salaojajärjestelmä erikseen tehtävän suunnitelman mukaisesti. Samassa yhteydessä usein uusitaan katto- ja pintavesien viemäröinnit sekä parannetaan pintavesien ohjausta.

RAKENNUSJÄTTEEN POISTO
Ryömintätiloihin on usein rakennusvaiheessa jätetty muottilaudoituksia ja muuta sinne kuulumatonta rakennusjätettä. Kaikki orgaaninen aines poistetaan alapohjasta ja tarvittaessa rakenteiden pinnat puhdistetaan mekaanisesti.

 

Kuva 4: Rakennusjätettä alapohjassa
Kuva 4: Rakennusjätettä alapohjassa

 

MAA-AINEKSEN IMUROINTI
Saneerattavissa ryömintätiloissa alapohjan maa-aines on usein hienojakoista moreenimaata, savea tai muuta sellaista, mikä mahdollistaa kapillaarisen kosteuden nousemisen maa-aineksen pintaan. Maa-aineksen pinnassa on tavallisesti myös rakennusaikaista sahanpurua, pientä puusilppua tai muuta orgaanista ainesta.

Maan poisto alapohjasta sujuu helpoiten suurtehoimurilla. Poistettavan kerroksen paksuus riippuu ryömintätilan korkeudesta, mahdollisen mikrobivaurion laajuudesta ja maa-aineksen laadusta. Yleensä poistettavan kerroksen paksuus on keskimäärin noin 20 cm.
Pintamaan poiston yhteydessä maan pinta muotoillaan tarvittaessa pohjavesien poistoa tukevaksi.

PUTKILÄPIVIENTIEN TIIVISTYS
Ryömintätilan ja asuintilojen väliset putki- ja sähköläpiviennit tulee olla tiiviitä jotta epäpuhtaudet alapohjasta eivät pääse kulkeutumaan huoneilmaan. Läpivientien tiivistysmenetelmä valitaan tapauskohtaisesti, riippuen välipohjan rakenteesta.

 

Kuva 5: Puutteellinen tiivistys ontelolaatan läpiviennissä
Kuva 5: Puutteellinen tiivistys ontelolaatan läpiviennissä

 

Kuva 6: Puutteellinen tiivistys ontelolaatan läpiviennissä
Kuva 6: Puutteellinen tiivistys ontelolaatan läpiviennissä

 

VIEMÄRIEN KANNAKOINTI
Ryömintätilassa kulkevat pohjaviemärit ovat monesti maatäytön sisällä. Maan painumisen johdosta myös viemärilinjat ovat painuneet ja viemäreiden kannakkeet venyneet / katkenneet. Usein rakennusaikainen kannakointitapa ei vastaa nykypäivän rakentamisen standardeja. Esimerkiksi viemärit ovat kannakoitu reikänauhalla ja /tai kannakkeita ei ole riittävän tiheästi. Tällaisissa tapauksissa viemärien kaato tarkastetaan ja tarvittaessa korjataan, sekä viemärit kannakoidaan uudelleen.

 

Kuva 7: Uudelleen kannakoitua viemäriä
Kuva 7: Uudelleen kannakoitua viemäriä

 

ALAPOHJAN DESINFIOINTI / HAJUN POISTO
Tarve pintojen homeenestokäsittelylle tulee harkita aina tapauskohtaisesti. Riskien takia kemikaalikäsittelyjä käytetään vain erikoistapaukissa suunnittelijan ohjeen mukaan. Ennen homeenestokäsittelyä vaurioituneet alueet puhdistetaan ja olosuhteet ryömintätilassa tehdään homeen / mikrobien kasvulle epäsuotuisaksi. Tarvittaessa voidaan suorittaa hajunpoistoa kuivasavu- eli vetyperoksidi- tai vastaavalla käsittelyllä. Hajunpoistoon voidaan käyttää myös otsonointia. Em. käsittelyt eivät poista itse mikrobikasvustoa vaan pelkän niistä materiaaleihin tarttuneen hajun.


TUULETUKSEN PARANTAMINEN
Puutteellinen alapohjan tuuletus on tyypillinen syy ryömintätilojen kosteus- ja homeongelmiin sekä sisätiloissa havaittaviin hajuongelmiin (maakellari-tyyppinen haju). Alustatilat ja kaikki putkikanaalit tulee olla varustettu omalla erillisellä ilmanvaihdolla rakenne- tai iv-suunnittelijan laatimien ohjeiden mukaisesti. Ryömintätilan ilman suhteellisen kosteuden tavoitearvo on 70 % ja tuuletusaukkojen yhteispinta-alan on oltava ainakin neljä promillea ryömintätilan pinta-alasta. Tyypillisiä alapohjan tuuletuksen parantamiseen liittyviä töitä ovat tuuletusputkien ja tuuletusaukkojen lisääminen tai koneellisen ilmanvaihtojärjestelmän rakentaminen.

 

Kuva 8: Sokkelipalkkiin timanttiporataan reikää tuuletuspaalun asennusta varten
Kuva 8: Sokkelipalkkiin timanttiporataan reikää tuuletuspaalun asennusta varten


LÄMMÖNERISTYKSEN PARANTAMINEN / MUUT RAKENNUSTYÖT
Ryömintätilan tuuletuksen lisääminen saattaa muuttaa ryömintätilan lämpötilaa. Tämä on hyvä huomioida etenkin talvikautta silmällä pitäen. Tarvittaessa alapohjan lämmöneristystä parannetaan asentamalla eristelevyt sokkelipalkkien pintaan alapohjan puolelle ja / tai alustatilan ”kattoon”. Tarvittaessa myös ryömintätilassa kulkevat putket ja vesijohdot eristetään. Muita yleisiä ryömintätilassa tehtäviä rakennustöitä ovat puisen välipohjarakenteen / tuulensuojalevyjen uusiminen, salaojajärjestelmään liittyvän perusvesipumppaamon rakentaminen sekä valaistuksen parantaminen.

KAPILLAARIKATKON ASENNUS
Lopuksi koko alapohjan alueelle levitetään suodatinkangas ja sen päälle asennetaan vähintään 20 cm: vahvuinen kerros kapillaarisen kosteuden nousun katkaisevaa materiaalia. Tyypillisiä tarkoitukseen käytettäviä materiaaleja ovat salaojasepeli 6-16 mm ja kevytsora (lecasora) KS420KAP. Sepelin tai kevytsoran asennus onnistuu helpoiten suurtehoimurilla puhaltamalla. Uuden pintakerroksen yläpinnan tulee olla vähintään 200 mm salaojitustason (vapaan vesipinnan) yläpuolella ja tuulettuvan tilan korkeudeksi tulee jäädä noin 80 cm.

 

Kuva 9: Kapillaarikatkoksi asennettu pestyä salaojasepeliä
Kuva 9: Kapillaarikatkoksi asennettu pestyä salaojasepeliä

  • Palvelualue Ajankohtaista, Kiinteistöpalvelut
  • Päivämäärä 24. elokuu, 2017
  • Tagit hurrikaanit, ympäristöhuolto, alapohjien, ryömintätilojen, kunnostus, homevauriot
  • URL Katso palvelusivu
Sulje x
Hurrikaanit

Pyydä tarjous

Mikä palvelu?
Mihin osoitteeseen?
Koska?
Lisätiedot
Yhteystietosi